Mia Haglund

Mia Haglund kuntavaalit Helsinki 2025

Viimeisimmät

bostäder./asuntoja.

Staden måste ta tag i bostadslöshetens allvarliga utmaning. Det kan påverkas!

Tack vare långvarig och enveten politik har man i Helsingfors lyckats påverka långtidsbostadslösheten och vända den oroväckande utvecklingen. Men samtidigt som Finland urbaniseras och Helsingfors vill profilera sig internationellt lockande, måste det finnas plats för alla invånare. Vi kan inte köra en bostadspolitik som betjänar endast några enstaka grupper – överallt i Helsingfors måste det finnas hem för människor med olika inkomstnivåer och bakgrunder.

Flera Helsingforsbor lever nära gränsen för relativ fattigdom eller har en osäker inkomst. Den här osäkerheten kombinerad med bostädernas höga hyror är ett hot som måste tas på allvar. Bara en större motgång, som till exempel att
man blir sjuk, mister jobbet eller skiljer sig kan leda till bostadslöshet. Bostadslösheten ökar å sin sida risken för marginalisering. Därför borde bostadslösa ha förkörsrätt för stadens hyresbostäder. I situationer där den boende vräks borde staden också erbjuda en hyreslägenhet.

Staden borde också erbjuda mycket fler hyresbostäder med skäliga hyror. Byggandet av bostäder kan tryggas till exempel genom att bilda en egen byggnads- och reparationsenhet som ansvarar för mångsidigt byggande.

Utöver flera hyresbostäder borde staden också grunda mindre enheter för krislogi. Enheterna skulle lämpa sig bättre för bostadslösa unga, invandrare och rusfria stadsbor än de stora mottagningscentralerna.

Kaupungin on vastattava asunnottomuuden vakavaan haasteeseen. Siihen voidaan vaikuttaa!

Pitkäjänteisen politiikan avulla Helsingissä ollaan pystytty puuttumaan pitkäaikaisasunnottomuuteen ja kääntämään huolestuttavan kehityksen suuntaa. Kuitenkin samalla kun Suomi kaupungistuu ja Helsinki haluaa profiloitua kansainvälisesti houkuttelevana, on kaikille asukkaille löydyttävä tilaa. Emme saa lähteä pelkästään yksittäisiä ryhmiä palvelevaan asuntopolitiikkaan – kaikkialta Helsingistä on löydyttävä koteja eri tuloluokista ja taustoista tuleville asukkaille.

Monet helsinkiläiset elävät suhteellisen köyhyyden rajoilla tai epävarmojen tulojen varassa. Tämä epävarmuus yhdistettynä asuntojen huimiin vuokriin on uhka, johon on suhtauduttava vakavasti. Yksikin suurempi vastoinkäyminen, kuten sairastuminen, työpaikan menettäminen tai avioero, voi johtaa asunnottomuuteen. Asunnottomuus taas lisää suuresti syrjäytymisen riskiä. Tämän takia asunnottomien tulisi olla etusijalla kaupungin vuokra-asuntojonossa. Myös häätötilanteissa kaupungin olisi tarjottava vuokra-asuntoa.

Kaupungin tulisi tarjota myös runsaasti enemmän kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja. Asuntojen rakentaminen voidaan turvata esimerkiksi perustamalla kaupungin oma rakennus- ja korjaamisyksikkö, joka voisi huolehtia monipuolisesta rakentamisesta.

Useampien vuokra-asuntojen lisäksi kaupungin olisi perustettava pienempiä kriisimajoitusyksiköitä, jotka sopisivat suuria vastaanottoyksiköitä paremmin esimerkiksi asunnottomiksi jääneille nuorille, maahanmuuttajille ja päihteettömille kaupunkilaisille.

levande stadsdelar./elävät kaupunginosat.

Helsingfors måste vara en levande stad – på hela stadsområdet. Stadsdelar, närdemokrati och spontan stadskultur i all ära!

Helsingfors lever i en härlig tid då stadskulturen bara växer. Staden kunde stöda den här utvecklingen ännu mer. För tillfället är det en instans som fattar beslut om användningen av stadens områden, parker och torg, en annan om bullerstilltånd och en tredje om ordningsvakternas behov. Det skulle bli mycket lättare att organisera lagliga evenemang som smälter in i området om den som ordnar evenemanget inte behöver springa från en lucka till en annan.

Det är också viktigt att evenemangen, lopptorgen och byafesterna inte endast koncentreras i södra Helsingfors. Ingen kan utifrån ordna någon annans byafest, men man kan stöda och sprida kunskap.

Huvudstadsregionens kommuner borde bli en metropol. Det här skulle möjliggöra en bättre centralförvaltning bland annat för stadsplaneringen och den allmänna trafiken, men också kunna ge bättre förutsättningar för närdemokrati. Metropolen borde indelas i mindre områden med cirka 20 000 – 60 000 invånare med eget stadsdelsfullmäktige och egen budget. Då kunde den redan nu aktiva stadsdelskulturen blomstra också inom det lokala beslutsfattandet.

Inom kulturlivet borde staden framför allt vara en möjliggörare. Vågen av evenemang räcker kanske inte för evigt. Därför måste också stadens egen kulturservice och evenemangsproduktion hållas starka. För att Helsingfors puls ska fortsätta också efter att de nuvarande aktiva aktörerna har bytts ut mot nästa måste staden vara redo att föra över information och vara färdig att ta emot än förändrad kultur.

 

 

Helsingin on oltava myös elävä kaupunki – koko kaupungin alueella. Kaupunginosat, lähidemokratia ja spontaani kaupunkikulttuuri kunniaan!

Helsinki elää ihanaa kaupunkikulttuurin nousun aaltoa. Kaupunki voisi tukea tätä kaikkea vielä paljon enemmän. Tällä hetkellä kaupungin tilojen – ja puistojen ja aukioiden – käytöstä päättää yksi taho, meluluvista toinen, järjestyksenvalvonnan tarpeesta kolmas. Laillisten, ympäristöön sopivien tapahtumien järjestäminen helpottuisi merkittävästi, kun tapahtumanjärjestäjän ei tarvitsisi säntäillä luukulta toiselle.

Tärkeää on myös, että tapahtumat, kirpputorit ja kyläjuhlat eivät keskity ainoastaan Etelä-Helsinkiin. Kukaan ei ulkopuolelta voi järjestää toisen kyläjuhlia, mutta tukea, tietotaitoa ja uusien kaupunginosaliikkeiden kohtaamistilaisuuksia voidaan tarjota.

Pääkaupunkiseudun kuntien tulisi yhdistyä metropoliksi. Tämä mahdollistaisi paremman keskushallinnon esimerkiksi kaavoituksen ja julkisen liikenteen kannalta, mutta voisi myös luoda paremmat lähidemokratian puitteet. Metropoli tulisi jakaa pienempiin 20 000 – 60 000 asukkaan alueisiin omine kaupunginosavaltuustoineen ja budjetteineen. Näin nyt elävöitynyt kaupunginosakulttuuri voisi kukoistaa myös paikallisessa päätöksenteossa.

Kulttuurielämässä kaupungin pitäisi juuri tällä hetkellä olla ennen kaikkea mahdollistaja. Tapahtumien aalto ei kuitenkaan välttämättä kestä ikuisesti. Niinpä myös kaupungin oma kulttuuripalvelu ja tapahtumatuotanto pitää pitää vahvana. Jotta Helsingin syke jatkuisi myös nykyisten aktiivisimpien tekijöiden korvauduttua seuraavilla, pitää kaupungin olla valmiina olemaan mukana tiedonsiirrossa ja oltava valmis ottamaan vastaan myös muuttunut kulttuuri.

hållbart helsingfors./kestävä kaupunki.

Byggandet av ett kolneutralt, ekologiskt och socialt bärande Helsingfors är inte ett alternativ. Det är en nödvändighet.

Framtidens Helsingfors måste byggas som en förebild för hållbar utveckling. Vi kan inte längre leva i tron att vi är den sista generationen på planeten eller i staden. Vi kan inte heller godkänna att vår välfärd byggs på någon annans bekostnad.

Staden måste bära sitt ansvar med egna anskaffningar och möjliggöra miljövänlig verksamhet för invånarna. En hållbar stad beaktar både miljö- och socialaspekter i allmänna anskaffningar.

En tät stadsstruktur, övergång till 40 % målsättning för minskningen av utsläpp samt att avstå från fossila bränslen är några exempel på stadens möjliga åtgärder. Helsingfors har planerat bostadsområden utan bilplatser. Det här påverkar bostädernas pris och invånarnas miljöbeteende. Ännu fler bilfria områden borde planläggas och samtidigt måste man utveckla de allmänna transportmedlen och cykelvägarna för att stöda boendet. Kollektivtrafikens kvalitet borde förbättras och biljettpriserna sänkas. För att finansiera det här borde ett försök med trängselavgifter inledas. Centrum borde utvecklas mot ett bilfritt håll, det kunde inledas genom att göra en esplanad till en gågata och den andra dubbelriktad.

Återvinningen och cyklandet måste bli lättare. I Helsingfors är innergårdarna i flera kvarter inhägnade och varje husbolag har bara en liten plätt till sitt förfogande. Staketen på innergårdarna borde rivas så att kvarteren kunde utnyttja gårdarna och planera avfallshanteringen gemensamt. Då kunde insamlingspunkterna bli mer mångsidiga och flera ställen kunde ha till exempel metall- eller glasinsamling. Helsingfors har planlagt flera förbättringar för cyklisterna. Förbättringarna förverkligas ändå för långsamt. Antalet cykelparkeringar och cykelramper i trappor borde öka genast.

En ekologiskt och socialt hållbar stad är också en stad där det är bra att bo och där man kan forma stadskultur.

Hiilineutraalin, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävän Helsingin rakentaminen ei ole vaihtoehto. Se on välttämättömyys.

Tulevaisuuden Helsingin on rakennuttava kestävän kehityksen esikuvaksi. Emme voi elää kuvitellen, että olemme viimeinen sukupolvi tällä planeetalla tai tässä kaupungissa. Myöskään emme voi hyväksyä hyvinvointimme rakentamista toisten riiston varaan.

Kaupungin on kannettava vastuunsa omissa hankinnoissaan ja mahdollistettava asukkaiden ympäristöystävällinen toiminta. Kestävä kaupunki ottaa niin ympäristölliset kuin sosiaaliset näkökulmat huomioon julkisissa hankinnoissaan.

Tiivis kaupunginrakenne, siirtyminen 40 % päästövähennystavoitteeseen sekä fossiilisista energialähteistä luopuminen ovat pari esimerkkiä kaupungin mahdollisista toimenpiteistä. Helsinkiin on tulossa asuinkohteita joihin ei ole kaavoitettu autopaikkoja. Tämä vaikuttaa asuntojen hintoihin ja asukkaiden ympäristökäyttäytymiseen. Autopaikattomia kohteita tulisi kaavoitta runsaasti enemmän ja julkista liikennettä sekä pyöräteitä kehittää kohteiden tueksi. Joukkoliikenteen laatua tulee parantaa ja lippujen hintoja laskea. Tämän rahoittamiseksi tulee aloittaa ruuhkamaksukokeilu. Keskustaa tulisi kehittää autottomaan suuntaan, voisi aloittaa tekemällä yhdestä esplanadista kävelykatu ja toisesta kaksisuuntainen.

Kierrättäminen ja pyöräily on tehtävä helpommaksi. Helsingissä useimpien korttelien sisäpihat ovat aidattu ja jokaiselle taloyhtiölle jää käytettäväksi vain pieni läntti. Sisäpihojen aidat tulisi purkaa ja kortteleiden yhteisesti suunnitella jätehuolto, jolloin keräyspisteiden monipuolisuutta voisi laajentaa ja useammalle paikalle sijoittaa esimerkiksi metallin- ja lasinkeräystä. Helsinkiin on kaavoitettu useita parannuksia pyöräiliöiden hyväksi. Parannuksent kuitenkin toteutetaan liian hitaasti. Pyöräparkkeja ja portaisiin sijoittuvia pyöräliuskoja tulisi lisätä välittömästi.

Ekologisesti ja sosiaalisesti kestävä kaupunki on myös sellainen, jossa on hyvä asua ja jossa pääsee muodostumaan kaupunkikulttuuria.

Nej till närrelationsvåld / Lähisuhdeväkivallalle loppu

I en bra stad måste både hemmen och gatorna vara säkra för alla invånare. Vi kan göra något åt våldet som riktas mot kvinnor.

I Finland är våld som riktas mot kvinnor vanligt. Enligt en undersökning från år 2005 har 43,5 procent av över 15-åriga finländska kvinnor råkat ut för våld eller hotelser om våld. Psykiskt, fysiskt eller sexuellt våld som riktar sig mot kvinnor är ett hinder för jämlikhet mellan könen.

I Helsingfors förekommer våldet mot kvinnor både inom hemmets väggar och på allmänna platser. Under det senaste året har det förekommit både familjemord i hemmen och våldtäkter i den allmänna trafiken. Ändå erbjuder Helsingfors inte hjälp för dem som råkat ut för våld i närförhållanden. Eftersom antalet skyddshem minskar i huvudstadsregionen ökar behovet av preventiva och lätt tillgängliga tjänster. Alla offer för närrelationsvåld har inte familj, så tjänsterna kan inte ordnas av familjerådgivningen eller barnskyddet. Offren ha möjlighet till individuella diskussioner med ett proffs inom våldsfrågor och hjälp måste fås enligt walk in-principen.

Vi måste frångå en retorik som skuldbelägger offren för sexuellt våld. Trygghet säkras av polisens praxis och säkerheten på utomhusområden, inte genom kvinnors klädsel. Att ta till exempel belysning på allmänna utrymmen i beaktande är otroligt viktigt då man bygger en säker stad.

Jag har skrivit under Amnestys vädjan om bättre kommunala tjänster för kvinnor utsatta för våld och uppmuntrar alla att göra det samma.

Hyvässä kaupungissa niin kotien ja katujen on oltava turvallisia kaikille asukkailleen. Naisiin kohdistuvaan väkivaltaan voidaan puuttua.

Suomessa naisiin kohdistuva väkivalta on yleistä. Vuonna 2005 tehdyn tutkimuksen mukaan 43,5 prosenttia yli 15-vuotiaista suomalaisista naisista on joutunut väkivallan tai väkivallalla uhkailun kohteeksi. Naisiin kohdistuva henkinen, fyysinen tai seksuaalinen väkivalta on vakava este sukupuolten välisen tasa-arvon toteutumiselle.

Helsingissä naisiin kohdistuvaa väkivaltaa esiintyy niin oman kodin seinien sisällä kuin julkisissa tiloissa. Viime vuoden sisällä Helsingissä on taas tapahtunut sekä perhesurmia kodeissa että raiskauksia julkisessa liikenteessä. Kuitenkaan Helsingissä ei ole tarjolla matalan kynnyksen apupalvelua lähisuhdeväkivaltaa kokeneille. Samalla kuin pääkaupunkiseudulla turvakoteja vähennetään, ehkäisevien ja helposti lähestyttävien palveluiden tarve vain kasvaa. Kaikki väkivallan uhrit eivät ole perheellisiä, joten palveluita on saatava perheneuvoloiden ja lastensuojelun ulkopuolelta. Uhreille tulisi järjestää mahdollisuus yksilökeskusteluun väkivaltakysymyksiin erikoistuneen ammattilaisen kanssa ja apua tulee saada walk in-periaatteella.

Meidän on päästävä irti sexuaalisen väkivallan urhia syyllistävästä retoriikasta. Turvallisuuden takaa poliisin käytännöt ja ulkoalueiden vaarattomuus, ei naisten pukeutuminen. Esimerkiksi julkisten alueiden valaistus on ensiarvoisen tärkeitä turvallisen kaupungin rakentamisessa.

Olen allekirjoittanut Amnestyn vetoomuksen paremmista kunnallisista palveluista väkivaltaa kokeneille ja rohkaisen kaikkia tekemään samoin.

grundinkomst./perustulo.

Nyttan av grundinkomst börjar på kommunal nivå – Helsingfors ska gå i spetsen för projektet!

Diskussionen om grundinkomst har ökat kraftigt på sistone. Flera partier och grupper har försiktigt börjat understöda tanken om en universell grundinkomst i stället för den nuvarande djungeln av olika stöd. Grundinkomsten är det bästa sättet att avlägsna inkomstfällor och göra mottagandet av jobb mer lönsamt samt erbjuda ett mänskligare liv för småinkomsttagare och för människor som befinner sig i jobbiga livssituationer. Vi kan ändå inte förutspå grundinkomstens alla påverkningar utan ett lokalt försök.

Helsingfors skulle nu ha chansen att vara föregångare inom inkomstmodeller både i Finland och Europa. I samarbete med partier, föreningar och invånare borde nu beredas ett förslag om ett regionalt försök. Grundinkomsten påverkar också kommunens ekonomi, eftersom den skulle ersätta kommunens utkomststöd och skulle därmed minska på kommunala skillnader. För tillfället betalar Helsingfors en stor del av huvudstadsregionens kostnader inom sociala problem.

Perustulon käyttöönotto alkaa kunnalliselta tasolta – Helsinki hankkeen kärkeen!

Perustulokeskustelu on viime aikoina ollut voimakkaassa nousussa. Monet eri puolueet ja ryhmät ovat varovasti alkaneet kannattaa ajatusta universaalista perustulosta nykyisen tukiviidakon sijaan. Perustulo on mahdollisuus poistaa tuloloukkuja ja tehdä työn vastaanottamisesta kannattavampaa sekä tarjota inhimillisempi elämä myös pienituloisille ja hankalassa elämäntilanteessa oleville. Emme kuitenkaan voi ennakoida perustulon kaikkia vaikutuksia ennen paikallista kokeilua.

Helsingillä olisi nyt paikka olla niin Suomen kuin Euroopan toimeentulomuotojen edelläkävijä.Yhteistyössä puolueiden, järjestöjen ja asukkaiden kanssa tulisi valmistaa ehdotus alueellisesta kokeilusta. Perustulolla on myös vaikutuksia kunnan talouteen, koska se korvaisi kunnan maksaman toimeentulotuen ja poistaisi näin kuntien välisiä eroja. Tällä hetkellä Helsinki kantaa erittäin suuren osan koko pääkaupunkiseudun sosiaalisten ongelmien kustannuksista.