Rasistinen syrjintä on Suomessa laaja yhteiskunnallinen ilmiö, joka vaikuttaa rodullistettujen ihmisten elämään ja hyvinvointiin kaikilla yhteiskunnan tasoilla ja aloilla. Euroopan perusoikeusvirasto julkaisi vuonna 2018 Being Black in the EU -selvityksen, jossa tutkittiin EU:n jäsenmaissa asuvien afrikkalaistaustaisten henkilöiden kokemaa rasistista häirintää ja syrjintää. Suomen tulokset ovat vakavat. Selvityksen mukaan peräti 63 prosenttia vastaajista ilmoitti kokeneensa rasistista häirintää viimeisen viiden vuoden aikana. Tämä on yli kaksinkertainen määrä verrattuna maiden keskiarvoon.
Euroopan rasismin ja suvaitsemattomuuden vastainen komissio suositteli vuonna 2019 Suomelle, että viranomaiset ryhtyisivät tehokkaisiin toimenpiteisiin puuttuakseen afrikkalaistaustaisten henkilöiden kokemaan rasismiin ja syrjintään.
Yhdenvertaisuusvaltuutettu julkaisi kesäkuun alussa selvityksen afrikkalaistaustaisten henkilöiden kokemasta syrjinnästä Suomessa. Valtaosa vastaajista kohtaa syrjintää kuukausittain, viikoittain tai jopa päivittäin. Rasistista syrjintää ja häirintää kohdataan selvityksen mukaan erityisesti julkisissa kaupunkitiloissa, työelämässä tai sinne hakeutuessa sekä koulutuksessa. Sitä tapahtuu myös julkisissa palveluissa, kuten sosiaali- ja terveyspalveluissa.
Sosiaali- ja terveyspalveluissa ollaan usein erityisen haavoittuvassa tilanteessa. Rasismikokemuksista sote-palveluissa olisi tärkeää saada lisää tietoa sekä työntekijöiden, että potilaiden/asiakkaiden näkökulmasta. Yhdenvertaisuusvaltuutetun selvitys antaa ymmärtää, että kokemukset rasistisesta häirinnästä ja syrjinnästä jäävät usein aliraportoitua. Olemassa olevien yhdenvertaisuussuunnitelmien ja työolobarometrien lisäksi tarvitaan selvitystä, joka pureutuu nimenomaan rasismin kokemuksiin. Kokemusten tutkimisen avulla tulee kehittää työkaluja syrjinnän tunnistamiseksi ja ehkäisemiseksi. Tarvitaan johdonmukaiset käytännöt sekä rasismin torjumiseen että syrjintätapausten raportointiin.
Selvitystyön tulee suunnitella ja toteuttaa sosiaali- ja terveystoimialan ulkopuolinen aiheeseen pätevöitynyt toimija. Selvityksen teettämiseen tulisi kytkeä mukaan kaupungin yhdenvertaisuustoimikunta. Kyselyssä on selkeästi tuotava esiin mitä rasismi on esimerkkeineen. Rodullistettuja henkilöitä on osallistettava alusta lähtien ja läpi prosessin: selvityksen suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin.
Me esitämme, että kaupunki toteuttaa selvityksen sekä työntekijöiden että käyttäjien rasismikokemuksista sosiaali- ja terveyspalveluissa, ja toimeenpanee johdonmukaiset käytännöt rasismin torjumiseen ja syrjintätapausten raportointiin.
Vastaa