Turvakodissa lähisuhdeväkivaltaa tai sen uhkaa kokenut saa maksutta ja ilman lähetettä suojan ja apua, iästä tai sukupuolesta riippumatta. Turvakoti on kodinomainen paikka, jossa tarjotaan akuuttiin tilanteeseen ammatillista tukea, neuvontaa ja ohjausta.
Lähisuhdeväkivallan kokeminen on kriisi, joka usein vie voimavaroja ja vaikeuttaa jaksamista. Tällaisessa tilanteessa arjen jatkuminen mahdollisimman normaalina olisi tärkeää heti kun turvakodista kotiutuminen on ajankohtaista. Helsingissä vuokra-asunnon löytäminen on muodostunut esteeksi uuden, turvallisemman elämän aloittamiseksi. Tämän takia turvakotijaksot Helsingissä ovat valtakunnallisesti keskimääräistä pidempiä. Turvakotijaksojen pitkittyminen vaikuttaa yhtenä osatekijänä siihen, ettei kaikkia turvakodista apua tarvitsevia pystytä auttamaan ajantasaisesti.
Kaupungin on kehitettävä käytäntöjä, jotta turvakodeista pois muuttavat asiakkaat huomioitaisiin asukasvalintoja tehdessä niin, että mahdollisimman moni turvakodista pois muuttava, asunnon tarpeessa oleva asiakas saisi viipymättä vuokra-asunnon.
Tällä hetkellä paikkatilanne sanelee pitkälti sen, mihin turvakotiin ohjautuu akuutissa tilanteessa pääkaupunkiseudulla. Kaikki eivät välttämättä ole turvakotijaksolla omalla paikkakunnalla, vaikka jakson jälkeen sinne palaavatkin. Näin ollen olisi tärkeää saada luotua toimivat yhteistyökäytännöt koko pääkaupunkiseudulla, huomioiden toki kuntien erilaiset asuntotilanteet.
Turvakotien yhteydessä työtä tekevät sosiaalityöntekijät ovat tuoneet esille, että turvakotien asiakkaiden mahdollisuudet saada kiireellisesti kaupungin asunto ovat hyvin pienet. Vuosittain pääkaupunkiseudun turvakodeista muuttaa uuteen kaupungin vuokra-asuntoon muutamia asiakkaita, toisista turvakodeista useampia, toisista ei yhtään.
Moni joutuu muuttamaan kaupungin järjestämään väliaikaiseen kriisiasuntoon, koska eivät saa riittävän nopeasti vuokra-asuntoa vaikka olisivat valmiita itsenäiseen asumiseen. Asiakkaille muutto ensin turvakotiin ja sen jälkeen kriisiasuntoon, jonka sijaintiin ei voi vaikuttaa, saattaa vaikeuttaa huomattavasti työssä käymistä ja opiskeluja. Lapsiperheiden kohdalla joudutaan vaihtamaan pahimmillaan monta kertaa koulua tai päiväkotia tai vaihtoehtoisesti käyttämään kohtuuttoman paljon aikaa matkustamiseen. Kriisimajoituksesta aiheutuu myös kunnille kustannuksia.
Grevio, eli naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan torjunnan asiantuntijaryhmä, joka valvoo Istanbulin sopimuksen määräysten täytäntöönpanoa, on kehottanut Suomea kiinnittämään erityistä huomiota mm. kohtuuhintaisten, pysyvien asuntojen tarjoamiseen lähisuhdeväkivallan uhreille ja heidän lapsilleen.
Tässä valtuustoaloitteessa esitän, että kaupunki luo käytännöt oman asunnon hakemisen ja saannin helpottamiseksi turvakotijakson jälkeen. Käytännöt luodaan yhteistyössä pääkaupunkiseudun muiden kuntien sekä seudun turvakotien ja asuntopalveluiden tuottajien kanssa.
Vastaa