Työmarkkinoiden rakenteet aiheuttavat nuorisotyöttömyyttä

Mielipidekirjoitus, julkaistu Helsingin Sanomissa 15.7.2012

Hel­sin­gin Sa­no­mat esit­te­li nuo­ri­so­työt­tö­myyt­tä ja kei­no­ja työt­tö­myy­den nu­jer­ta­mi­seen (Sun­nun­tai 8. 7.). Kir­joi­tuk­seen oli ke­rät­ty mie­li­pi­tei­tä jou­kol­ta niin kut­sut­tu­ja nuorisotyötttö­myy­den asian­tun­ti­joi­ta ja yh­teis­kun­nal­li­sia vai­kut­ta­jia.

Nuo­ri­so­työt­tö­myyt­tä kä­si­tel­tiin ai­noas­taan yk­si­lö­ta­son on­gel­ma­na: työ­ko­ke­muk­sen ja kou­lu­tuk­sen puut­tee­na se­kä epä­rea­lis­ti­se­na odo­tuk­se­na työ­elä­mää ja työ­teh­tä­viä koh­taan. Nuo­ri­so­työt­tö­myys joh­tuu kui­ten­kin myös työ­mark­ki­noi­den ra­ken­teel­li­sis­ta on­gel­mis­ta ja suo­ma­lai­sen elin­kei­no­elä­män muu­tok­sis­ta.

Ku­ten Hel­sin­gin Sa­no­mien verk­ko­si­vuil­la ole­vas­ta kar­tas­ta käy il­mi, nuo­ri­so­työt­tö­myys on suu­rim­mil­laan pe­rin­tei­ses­ti me­tal­li- ja met­sä­teol­li­suu­den va­ras­sa ol­leil­la paikkakunnilla. Näi­den teol­li­suu­den­alo­jen ra­ken­teel­li­set muu­tok­set ja tuo­tan­to­lai­tos­ten alas­ajo ovat mo­nel­la näis­tä paik­ka­kun­nis­ta pää­asial­li­nen syy nuo­ri­so­työt­tö­myy­den kas­vuun. Täl­lai­sil­la alueil­la nuo­ri­so­työt­tö­myys ei joh­du nuor­ten ha­lut­to­muu­des­ta hank­kia työ- tai opis­ke­lu­paik­ka. Kun työ­paik­ko­ja ei yk­sin­ker­tai­ses­ti ole tar­jol­la, ei kou­lu­tuk­sen li­sää­mi­nen yk­sin auta.

Mi­kä­li nuo­ri­so­työt­tö­myy­teen ha­lu­taan to­del­la puut­tua, on Suo­men val­tion pa­nos­tet­ta­va kou­lu­tuk­sen ja nuo­ri­so­työn li­sää­mi­sen li­säk­si työ­paik­ko­jen tar­jon­taan. Var­sin­kin uhkaavan taan­tu­man ja kan­sain­vä­li­sen vel­ka­krii­sin ai­ka­na inf­ra­struk­tuu­ri-in­ves­toin­nit tar­joai­si­vat työ­tä nuo­ril­le ja pa­ran­tai­si­vat ko­ko Suo­men kan­san­ta­lou­den kun­toa.

Tä­män­het­ki­sen nuo­ri­so­työt­tö­myy­den taus­tal­la vai­kut­ta­vat edel­leen myös 1990-lu­vun alun la­man sääs­töt. Ti­las­to­kes­kuk­sen vuon­na 1987 syn­ty­nei­tä suo­ma­lai­sia seu­ran­nees­sa rekiste­ri­tut­ki­muk­ses­sa sel­vi­si, et­tä ikä­luo­kas­ta jo­ka nel­jän­nel­lä on ti­lil­lään ri­kok­sia ja rik­ko­muk­sia, ja jo­ka vii­den­nel­lä on mie­len­ter­vey­son­gel­mia. Yh­teis­kun­nan sääs­töt ja vanhempien köy­hyys vai­kut­ta­vat mer­kit­tä­väs­ti las­ten mah­dol­li­suuk­siin pääs­tä osal­li­sek­si yh­teis­kun­nas­tam­me.

Toi­sin kuin Hel­sin­gin Sa­no­mien kir­joi­tuk­ses­sa an­net­tiin ym­mär­tää, nuo­ri­so­työt­tö­myys ei ole syö­vän kal­tai­nen on­gel­ma, jo­hon on mah­do­ton­ta puut­tua. Nuo­ri­so­työt­tö­myys on kansan­ta­lou­del­li­nen ja yh­teis­kun­nal­li­nen on­gel­ma, jo­hon voi­daan puut­tua ta­lou­del­li­sil­la ja yh­teis­kun­nal­li­sil­la kei­noil­la.

***

Insändare angående HS artikel om ungdomsarbetslöshet 8.7.2012. I artikeln presenteras arbetslösheten som individens problem, orsakat av brist på arbetserfarenhet och utbildning. Den finländska ungdomsarbetslösheten beror ändå även på arbetsmarknadens strukturella problem och näringslivets förändringar. Ifall det inte erbjuds arbete, hjälper inte enbart ett ökat utbud av utbildning.

Insändaren publicerades i Helsingin Sanomat 15.7.2012.