Huoli Helsingin keskustan näivettymisestä kiihtyy pandemian, verkkokauppojen ja kauppakeskusten aikakautena.
Monet nykyiset ydinkeskusta-alueen yrittäjät ovat toistuvasti ilmaisseet huolestuneisuutensa oman yritystoimintansa puolesta, kun päättäjien asettamana tulevaisuuden suuntana on hyviin joukkoliikenneyhteyksiin nojaava laajennettu kävelykeskusta.
Ensireaktiona kävelykadut tuntuvat huolenaiheina hassuilta – kävelykeskusta luo lisää katutilaa viihtyisille vehreille istutuksille ja houkutteleville terasseille, jolloin ihmiset viihtyvät alueella paremmin. Kun yrittäjät puhuvat epävarmuuksistaan suoraan käy ilmi mikä oikeasti mättää: eksklusiivisten laukkuliikkeiden ja suurten ruokakauppojen rikkaimmat asiakkaat eivät julkisilla paikalle saavu eivätkä nämä yrittäjät lisää metrokansaa kaipaa. Luokkaerot näkyvät ihmisten liikkumiskäyttäytymisessä.
Toisaalta Aleksanterinkadulla myös massojen muotiliikkeet ovat juuri laittaneet laput luukulle, eli tällä hetkellä alue ei vedä myöskään heidän liiketoiminnalleen tarpeeksi ihmisvirtoja.
Uskon, että kaikki päättäjät haluavat keskustasta alueen jossa sekä ihmiset että kivijalkaliikkeet ja ravintoloitsijat viihtyvät. Mutta on myönnettävä, että kyseessä on myös kamppailu siitä, kenelle keskusta-aluetta kehitetään.
Vaikka eri hintaluokan toimijoita ei ehkä ihan näin kärkkäästi tarvitse asettaa vastakkain, on kuitenkin päättäjänä osattava ottaa kantaa siihen, mikä on se suunta, jota kohti haluaa kehityksen kulkevan.
Ihan oma kysymyksensä on sitten keskustan kiinteistöjen omistajat ja heidän asettamat liikehuonevuokrat, jotka myös rajaavat eri toimijoiden mahdollisuutta asettua keskustaan. Korkeiden vuokrien takia mielenkiintoisimmat pienemmän toiminnan kauppiaat tullaan varmaan jatkossakin näkemään ydinkeskustan paraatipaikkoja loitommalla.
Asia joka on kuitenkin päivänselvä on se, että kivijalkakeskusta voi kilpailla ostoskeskusten ja nettikaupan kanssa ainoastaan viihtyisyyttä lisäämällä. Jos autopaikkojen määrä asetetaan keskiöön, on häviö satavarmaan.
Vastaa