Suomalainen koulutuspolitiikka rakentuu ajatukseen koulutusmahdollisuuksien turvaamiseen perhetaustasta riippumatta. Rakenteelliset ratkaisut, kuten maksuton koulutus, eivät kuitenkaan poista luokan, sukupuolen ja kasvatusympäristön vaikutusta akateemisen uran sekä elämän rakentamiseen.
Monet suomalaiset työväenluokkaisten naisten suhdetta koulutukseen ja omaan luokkataustaansa käsittelevät tutkimukset on tehty nuorista omaa luokkataustaansa uusintavista naisista. Poikkeus on Mari Käyhkö, jonka vuonna 2011 julkaistu artikkeli ”Vieras omassa perheessä: Koulussa hyvin menestyneiden tyttöjen koulunkäynti työläisperheessä” käsittelee niin nuorempien kuin vanhempien yliopistossa opiskelevien työväenluokkaisten naisten ja heidän perheidensä suhdetta koulutukseen. Käyhkö keskittyy luokan kokemukseen sekä niihin osatekijöihin, jotka ovat vaikuttaneet naisten koulutusvalintaan. Kuten Evans, myös Käyhkö päätyy siihen, että yliopisto-opiskelu ei ollut itsestäänselvyys tai itsetarkoitus naisille. Myöskään suomalaiset naiset eivät opiskelleet ainoastaan kartuttaakseen kulttuurista pääomaansa. Monet naisista perustelivat opintojaan lukemisesta pitämisellä sekä tiedonjanolla. Kukaan ei maininnut halua katkaista suhdettaan luokkataustaansa. Päinvastoin kuin Evansin tutkimuksessa, nämä naiset eivät opiskelleet saavuttaakseen paremmat olosuhteet perheelleen. Monet heistä eivät itse asiassa halunneet mainita opinnoistaan sukulaisilleen, jottei heitä syyllistettäisi halusta olla jotain ”erikoista”.
Luokan vaikutusta akateemisissa valinnoissa ja akateemisessa yhteisössä ei tule vähätellä. Myös luokan yhteys sukupuoleen on huomioitava asia. Yksilön identiteetti ja asema yhteiskunnallisissa hierarkioissa eivät koskaan perustu yksinomaan yhteen rakenteeseen. Niin luokka kuin sukupuolikin vaikuttavat erinäisten pääomien muotojen saavuttamiseen, jonka takia näitä eri rakenteita on hyvä käsitellä yhdessä.
Suomessa koetaan, että korkeakoulutus on kaikkien nuorten saavutettavissa. On kuitenkin myönnettävä, että luokkataustasta riippuen nuorilla on niin erilaiset lähtökohdat, tulevaisuuden odotukset ja suhde lähiympäristöönsä, että se väistämättä vaikuttaa koulutukseen hakeutumiseen. Vaarana on, että mikäli samalla kuin suomalaisen korkeakoulutuksen määrää vähennetään, niin akateemisen yhteisön keskiluokkainen hegemonia kasvaa. Moninainen akateeminen tutkimusyhteisö tuottaa monipuolisempaa tietoa ja vastaa paremmin yhteiskuntamme tarpeisiin.
Vastaa