Staden måste ta tag i bostadslöshetens allvarliga utmaning. Det kan påverkas!
Tack vare långvarig och enveten politik har man i Helsingfors lyckats påverka långtidsbostadslösheten och vända den oroväckande utvecklingen. Men samtidigt som Finland urbaniseras och Helsingfors vill profilera sig internationellt lockande, måste det finnas plats för alla invånare. Vi kan inte köra en bostadspolitik som betjänar endast några enstaka grupper – överallt i Helsingfors måste det finnas hem för människor med olika inkomstnivåer och bakgrunder.
Flera Helsingforsbor lever nära gränsen för relativ fattigdom eller har en osäker inkomst. Den här osäkerheten kombinerad med bostädernas höga hyror är ett hot som måste tas på allvar. Bara en större motgång, som till exempel att
man blir sjuk, mister jobbet eller skiljer sig kan leda till bostadslöshet. Bostadslösheten ökar å sin sida risken för marginalisering. Därför borde bostadslösa ha förkörsrätt för stadens hyresbostäder. I situationer där den boende vräks borde staden också erbjuda en hyreslägenhet.
Staden borde också erbjuda mycket fler hyresbostäder med skäliga hyror. Byggandet av bostäder kan tryggas till exempel genom att bilda en egen byggnads- och reparationsenhet som ansvarar för mångsidigt byggande.
Utöver flera hyresbostäder borde staden också grunda mindre enheter för krislogi. Enheterna skulle lämpa sig bättre för bostadslösa unga, invandrare och rusfria stadsbor än de stora mottagningscentralerna.
Kaupungin on vastattava asunnottomuuden vakavaan haasteeseen. Siihen voidaan vaikuttaa!
Pitkäjänteisen politiikan avulla Helsingissä ollaan pystytty puuttumaan pitkäaikaisasunnottomuuteen ja kääntämään huolestuttavan kehityksen suuntaa. Kuitenkin samalla kun Suomi kaupungistuu ja Helsinki haluaa profiloitua kansainvälisesti houkuttelevana, on kaikille asukkaille löydyttävä tilaa. Emme saa lähteä pelkästään yksittäisiä ryhmiä palvelevaan asuntopolitiikkaan – kaikkialta Helsingistä on löydyttävä koteja eri tuloluokista ja taustoista tuleville asukkaille.
Monet helsinkiläiset elävät suhteellisen köyhyyden rajoilla tai epävarmojen tulojen varassa. Tämä epävarmuus yhdistettynä asuntojen huimiin vuokriin on uhka, johon on suhtauduttava vakavasti. Yksikin suurempi vastoinkäyminen, kuten sairastuminen, työpaikan menettäminen tai avioero, voi johtaa asunnottomuuteen. Asunnottomuus taas lisää suuresti syrjäytymisen riskiä. Tämän takia asunnottomien tulisi olla etusijalla kaupungin vuokra-asuntojonossa. Myös häätötilanteissa kaupungin olisi tarjottava vuokra-asuntoa.
Kaupungin tulisi tarjota myös runsaasti enemmän kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja. Asuntojen rakentaminen voidaan turvata esimerkiksi perustamalla kaupungin oma rakennus- ja korjaamisyksikkö, joka voisi huolehtia monipuolisesta rakentamisesta.
Useampien vuokra-asuntojen lisäksi kaupungin olisi perustettava pienempiä kriisimajoitusyksiköitä, jotka sopisivat suuria vastaanottoyksiköitä paremmin esimerkiksi asunnottomiksi jääneille nuorille, maahanmuuttajille ja päihteettömille kaupunkilaisille.
Vastaa