Yksi vaaliteemoistani on luoda Helsinkiin matalan kynnyksen tukipalveluja lähisuhdeväkivallan uhreille. Naisiin kohdistuvan väkivallan määrään ja riittämättömiin ehkäiseviin toimiin Suomessa on kiinnitetty huomiota myös kansainvälisesti YK:n naisten syrjinnän vastaista sopimusta valvovan CEDAWin toimesta. Helsingin Seudun Vasemmistofeministit järjestivät maanantaina keskustelutilaisuuden lähisuhdeväkivallan ehkäisystä ja uhrien auttamisesta Helsingissä. Paikalla oli monipuolinen paneeli koostuen kaupungin ja tukijärjestöjen edustajista.
Sosiaalityöntekijä ja vasemmistolainen kunnallisvaaliehdokas Petra Malin teki heti keskustelun aluksi selväksi, että matalan kynnyksen palveluita ei ole, eikä aikuistyön työntekijöillä ole asianmukaista asiantuntemusta kohdata väkivallan uhreja ja tunnistaa väkivallan merkkejä kohtaamisissaan. Sen sijaan tukijärjestöjen parissa löytyi laajasti asiantuntemusta naisiin kohdistuvasta väkivallasta ja sen monimuotoisuudesta. Kristiina Hannilla Tyttöjen talosta kertoi heidän järjestämänsä seksuaalisen väkivaltaryhmän osallistujien määrän moninkertaistuneen viime vuosina. Myös toiminnanjohtaja Karola Grönlund Pääkaupungin turvakodista kertoi Kilpolan avo- ja asumisyksikön olevan jatkuvasti lähes tai täysin täydessä käytössä. Helsinki on myös sitoutunut olemaan avuksi, kun Espoon turvakoti pian suljetaan. Tilan riittäminen vaikuttaa kuitenkin uudessa tilanteessa hyvin epävarmalta.
Tiedon ja keskitettyjen palveluiden puute on tällä hetkellä suuri ongelma. Asianmukaista koulutusta tulisi järjestää etenkin terveys- ja sosiaalialan henkilökunnalle ja terapiaan olisi päästävä myös ilman kumppania. Tällä hetkellä etenkin lapsettomat naiset ohjataan kolmannen sektorin puoleen. Väkivallasta puhuminen ei saisi olla tabu, vaan keskustelu pitäisi aloittaa varhaisessa vaiheessa, kuten neuvolassa, ja jatkaa johdonmukaisesti koulun terveydenhuollossa. Tasa-arvokasvatusta lisäämällä voidaan ennaltaehkäistä väkivaltaisia tekoja.
Helsinki on allekirjoittanut eurooppalaisen tasa-arvon peruskirjan, joka muun muassa velvoittaa kuntaa analysoimaan turvallisuutta koskevaa tilastotietoa sukupuolinäkökulmasta. Peruskirjan allekirjoittaneet sitoutuvat myös tarjoamaan erityisiä tukirakenteita sukupuolittuneen väkivallan uhreille. Tällä hetkellä Helsingissä ei ole näitä palveluita. Tarjolla olevat palvelut ovat suurimmaksi osin kytkeytyneet lastensuojeluun, eivät naisten suojeluun. Pia Puu Oksanen, Suomen Amnestyn sukupuoleen ja seksuaalisuuteen perustuvan syrjinnän asiantuntija, huomautti paneelikeskustelussa, että resursseja näiden sopimuksien noudattamiseen ei ole eikä niitä ole suunnitteilla.
Puu Oksanen kertoi hyvän esimerkin Wienin kaupungista, jossa kaupungin keskustassa on kaikille naisiin kohdistuvan väkivallan uhreille matalan kynnyksen apupiste. Tähän meidän on pyrittävä myös Helsingissä. Tarvitsemme tilan, johon voi kävellä sisään varaamatta aikaa, jossa on asiantunteva henkilökunta sekä mahdollisuus saada pitkäjänteistä apua. Tällä hetkellä Helsingissä ollaan muutoksen keskellä: sosiaali- ja terveyskeskukset yhdistyvät, mikä tulee vähentämään alan palveluja kehittävää henkilökuntaa. Samaan aikaan 43,5 prosenttia yli 15-vuotiaista suomalaisista naisista on tutkimuksen mukaan joutunut väkivallan tai väkivallalla uhkailun kohteeksi. Kansainvälisten dokumenttien allekirjoittamisen on tarkoitettava jotain. Euroopan neuvoston ihmisoikeuskomissaarin huomautus naisiin kohdistuvan väkivallan yleisyydestä Suomessa on otettava vakavasti. Panostaminen lähisuhdeväkivallan uhrien auttamiseen on tahtotilasta kiinni.
Hei Mia ja kiitos hyvästä kirjoituksesta! Sen verran on pakko tarkentaa, että toki aikuispuolen ja muidenkin sosiaalipalveluiden työntekijöillä on asiantuntemusta ja kykyä, kyllä väkivallan uhreja autetaan ja väkivaltaa tunnistetaan. Tieto ja erityinen asiantuntemus on kuitenkin epätasaisesti jakautunutta työntekijöiden oman perehtyneisyyden ja kiinnostuksen mukaan. Väkivallan ehkäisy ja siihen puuttuminen ovat sosiaalityön tärkeitä tehtäviä, mutta tällä hetkellä ne eivät ole työn keskiössä. Sosiaalityön onnistumisia mitataan aikuispuolella työllistymiseen ja muuhun aktivointipolitiikkaan liittyvin mittaluvuin. Väkivaltaosaaminen pitää valtavirtaistaa! Matalan kynnyksen apupiste tulisi ehdottomasti tarpeen ja kunnan tulisi huolehtia sen toimintaedellytyksistä.
Espoossa on tällainen kaikille lähisuhdeväkivallan kokijoille tarkoitettu matalan kynnyksen palvelu ”Omatila”:-)