I en bra stad måste både hemmen och gatorna vara säkra för alla invånare. Vi kan göra något åt våldet som riktas mot kvinnor.

I Finland är våld som riktas mot kvinnor vanligt. Enligt en undersökning från år 2005 har 43,5 procent av över 15-åriga finländska kvinnor råkat ut för våld eller hotelser om våld. Psykiskt, fysiskt eller sexuellt våld som riktar sig mot kvinnor är ett hinder för jämlikhet mellan könen.

I Helsingfors förekommer våldet mot kvinnor både inom hemmets väggar och på allmänna platser. Under det senaste året har det förekommit både familjemord i hemmen och våldtäkter i den allmänna trafiken. Ändå erbjuder Helsingfors inte hjälp för dem som råkat ut för våld i närförhållanden. Eftersom antalet skyddshem minskar i huvudstadsregionen ökar behovet av preventiva och lätt tillgängliga tjänster. Alla offer för närrelationsvåld har inte familj, så tjänsterna kan inte ordnas av familjerådgivningen eller barnskyddet. Offren ha möjlighet till individuella diskussioner med ett proffs inom våldsfrågor och hjälp måste fås enligt walk in-principen.

Vi måste frångå en retorik som skuldbelägger offren för sexuellt våld. Trygghet säkras av polisens praxis och säkerheten på utomhusområden, inte genom kvinnors klädsel. Att ta till exempel belysning på allmänna utrymmen i beaktande är otroligt viktigt då man bygger en säker stad.

Jag har skrivit under Amnestys vädjan om bättre kommunala tjänster för kvinnor utsatta för våld och uppmuntrar alla att göra det samma.

Hyvässä kaupungissa niin kotien ja katujen on oltava turvallisia kaikille asukkailleen. Naisiin kohdistuvaan väkivaltaan voidaan puuttua.

Suomessa naisiin kohdistuva väkivalta on yleistä. Vuonna 2005 tehdyn tutkimuksen mukaan 43,5 prosenttia yli 15-vuotiaista suomalaisista naisista on joutunut väkivallan tai väkivallalla uhkailun kohteeksi. Naisiin kohdistuva henkinen, fyysinen tai seksuaalinen väkivalta on vakava este sukupuolten välisen tasa-arvon toteutumiselle.

Helsingissä naisiin kohdistuvaa väkivaltaa esiintyy niin oman kodin seinien sisällä kuin julkisissa tiloissa. Viime vuoden sisällä Helsingissä on taas tapahtunut sekä perhesurmia kodeissa että raiskauksia julkisessa liikenteessä. Kuitenkaan Helsingissä ei ole tarjolla matalan kynnyksen apupalvelua lähisuhdeväkivaltaa kokeneille. Samalla kuin pääkaupunkiseudulla turvakoteja vähennetään, ehkäisevien ja helposti lähestyttävien palveluiden tarve vain kasvaa. Kaikki väkivallan uhrit eivät ole perheellisiä, joten palveluita on saatava perheneuvoloiden ja lastensuojelun ulkopuolelta. Uhreille tulisi järjestää mahdollisuus yksilökeskusteluun väkivaltakysymyksiin erikoistuneen ammattilaisen kanssa ja apua tulee saada walk in-periaatteella.

Meidän on päästävä irti sexuaalisen väkivallan urhia syyllistävästä retoriikasta. Turvallisuuden takaa poliisin käytännöt ja ulkoalueiden vaarattomuus, ei naisten pukeutuminen. Esimerkiksi julkisten alueiden valaistus on ensiarvoisen tärkeitä turvallisen kaupungin rakentamisessa.

Olen allekirjoittanut Amnestyn vetoomuksen paremmista kunnallisista palveluista väkivaltaa kokeneille ja rohkaisen kaikkia tekemään samoin.

Share on Facebook0Tweet about this on TwitterShare on LinkedIn0