Maahanmuuttoviraston (Migri) ylijohtaja Jaana Vuorio kirjoitti HS mielipidepalstalle 12.3 ettei kielteinen turvapaikkapäätös ole väärä päätös. Kirjoituksessaan Vuorio toistaa Migrin linjaa, jossa kielletään viraston toiminnan puutteet. Vuorio siis kiistää Migrin toiminnan johtavan virheellisiin päätöksiin, vaikka toiminnan heikennykset ovat johtaneet lukuisiin oikeudessa korjattuihin päätöksiin sekä kuukauden mittaiseen turvapaikanhakijoiden mielenilmaukseen ensin Kiasman edessä ja nyt Rautatientorilla.

Kielteisten turvapaikkapäätösten kasvu aiempiin vuosiin verrattuna kielii itsessään sekä muutoksesta Migrin linjassa että heikennyksistä päätösten laadussa. Oli  selvää, että turvapaikanhakijoiden määrän moninkertaistuttua vuonna 2015 viraston toiminnan laatu tulisi kärsimään, ellei riittävästi resursseja käytettäisi sekä uusien työntekijöiden koulutukseen että hakemusten käsittelemiseen.

Sen sijaan Sisäministeriön asettaman tavoitteen seurauksena Maahanmuuttovirasto teki vuonna 2016 70 prosenttia enemmän turvapaikkapäätöksiä henkilötyövuotta kohden. Seurauksena turvapaikanhakijoiden kanssa käydyt henkilökohtaiset keskustelut lyhenivät aiemmasta 4-7 tunnista maksimissaan kolmeen tuntiin. Hallituksen toimesta turvapaikkapäätöksen valitusoikeutta rajoitettiin viime syyskuusta lähtien 30 päivästä 21 päivään. Myös oikeusapua on rajoitettu, turvapaikanhakija saa avustajan turvapaikkapuhutteluun vain painavasta syystä.

Turvapaikanhakijoiden hakemusten käsittelyä ja Migrin päätöksiä seuratessa on tullut ilmi monenlaisia puutteita. Esimerkiksi kielteisistä turvapaikkapäätöksistä on jätetty pois haastatteluissa esille tulleita olennaisia yksityiskohtia, jotka viittaavat siihen, että turvapaikanhakija on vakavassa vaarassa. Migri on myös kielteisissä turvapaikkapäätöksissään myöntänyt, että hakijaan kohdistuu henkilökohtaista vainoa, mutta päätös on kuitenkin tehty maan yleisen turvallisuustilanteen, eikä hakijan henkilökohtaisten perusteiden pohjalta. Tämän lisäksi Migri on käyttänyt epäsopivia tulkkeja.

Kaksi suurta epäkohtaa jotka ovat vaikuttaneet Migrin päätöksiin, ovat harhaanjohtavat maakohtaiset turvallisuuslinjaukset sekä sisäisen paon mahdollisuuden käyttö kielteisen turvapaikkapäätöksen perusteena. Sisäinen pako on kuitenkin kansainvälisessä pakolaisoikeudessa kiistanalainen termi. YK:n pakolaisjärjestö UNHCR suosittelee, ettei sisäistä pakoa esimerkiksi Irakin osalta käytettäisi sunnimuslimien kohdalla lainkaan. Migrin maakohtaiset linjaukset eivät myöskään vastaa UNHCR:n voimassa olevia linjoja.

Vuorio toteaa kirjoituksessaan, että “Valtaosa tekemistämme päätöksistä on lain mukaisia ja laadukkaita.” Turvapaikkaa hakevat ovat yhteiskuntamme haavoittuvimpia jäseniä ja joka ikisen Migrin päätöksen tulisi olla sekä laadukas ja lain mukainen.

Heikennykset turvapaikkahakemusten käsittelyssä ja Migrin toiminnassa vaativat, että tilapäinen oleskelulupa tulisi palauttaa lakiin välittömästi. Muuten paperittomien määrä tulee kasvamaan, eikä se ole kenenkään edun mukaista. Tämän lisäksi Migrin käytäntöjen epäkohdat on oikaistava välittömästi.

 

Kirjoitus lähetettiin HS mielipidepalstalle 13.3 mutta HS jätti sen julkaisematta.

Share on Facebook0Tweet about this on TwitterShare on LinkedIn0